Juuri

Muistilla on kärpäsen luonne,
se löytää aarteita löyhkästä.

Et sinäkään hyvältä haissut:
työmiehen hikeä ja märkää metsää
tai kuivaa maata
ja keväisin rehellistä sontaa,
joskus ihmisten ilmoilla
halpaa deodoranttia

Täydellinen sekoitus rakkaita muistoja.

Te seisoitte yhtenä rykelmänä
vastarintaani vastaan,
te heikot ja arvokkaat.

Söitte minun rohkeuteni.
Veitte minun voimani.
Määräsitte minun kohtaloni.

Vain vuosiksi eteen päin.

Äidin kohtu on
turvapaikka
taikapaikka
kasvupaikka
paras paikka
lapsen kasvaa
siemenestä vauvaksi.

Mutta joskus
pikku vauvalle
tulee kiire ja hoppu
hätä ja hoppu
ja hän päättää tulla
putkahtaa maailmaan
aiemmin, kuin
luultiin ja laskettiin,
suunniteltiin ja ajateltiin.

Kun on niin kova
kiire, hätä ja hoppu
nähdä tämän maailman ihmeet
ja ihanuudet
ja jättää äidin ihana kohtu
voi käydäkin niin,
ettei ole vielä ihan valmis vauva
vaan pienen pieni ihminen, keskonen.

Pieni ihminen,
täydellinen, muttei virheetön
heikko, mutta täynnä sisua,
kaipaa paljon apua.

Tulit luokseni keltaisen lumen yli.
Vaikka epäilin, oli sulla avoin syli.

En ollut arvoisesi alkuunkaan,
mutta sinä sait minut sen unohtamaan.

Vaikka tämä sulta paljon hermoja kysyy,
meidän ystävyytemme on ja pysyy.

Sanovat sinua nuoreksi,
vaikka ikä on enemmän
kuin vuosien summa.

Luulevat sinua laiskaksi,
vaikka teet koko ajan työtä
pysyäksesi kasassa.

Väittävät sinua tyhmäksi,
vaikka ymmärrät heitä paremmin
heidän väitteensä.

Mutta sinä,
annat sanojen lyödä kummallekin poskelle
ja pyydät vielä anteeksi.

Liivien olkaimet painuvat
olkien pehmeään ihoon.
Kuinka ihminen ehtii olla
lihava joka paikasta?

Kun on kokenut
niinkin paljon kuin minä,
on kai luonnollista
pelätä vierasta,
kun en suostu
vihaamaan vanhaa.

Olet niin suloinen nukkuessasi,
että melkein pelkään
hetkeä, jolloin heräät
ja olet taas rakkaani.

Onni on mahdollista,
sitä toivon teille,
vain parasta
yhteisen matkan aloittaneille.

Rakkaus on pieni vene,
maailmaa suurempi,
vaikkei kun kaksi siihen mene.

Unohtakaa vanhat haavat,
on edessänne kauniit aavat.
Purtenne pieni kestää kyllä,
kun rakkauden siunaus on kaiken yllä.

Häpesitkö minua silloin

kun katsoin televisiota
kymmenen tuntia päivässä?

kun en osannut valita
kahden tomattisoseen välillä?

kun pakenin ihmisiä
paarmojen sekaan?

kun en koskaan hymyillyt
mutta nauroin hysteerisesti?

kun kynsieni alta
löytyi omaa vertani?

Rakastitko minua silloin?